Mätsärit

Eilen piti jo kirjoittaa, mutta olinpas niin laiska ja "kiireinen" etten  millään ehtinyt. Eilen käytiin siis match showssa Windyn kanssa. Ei ehditty treenata oikeastaan yhtään ja seisottaminen ei oikein onnistunut... Päätin sitten ottaa hieman vapaamman linjan kehään ja esittää sen löysällä hihnalla ja seisottaa siten, etten koske siihen ollenkaan. Cairnit pitäisi oikeaoppisesti esittää hihna tiukalla ja seisottaa yleensä niin, että häntää pidetään pystyssä ja kaulasta tuetaan päätä. Oltiin nyt sitten poikkeus, kun herkkis poitsu ei tähän kyennyt.

  Ensinnäkin yllätyin todella paljon (ja helpotuin!), kun mentiin sisälle halliin ja jonottamaan ilmoittautumiseen. Windy ei ollut moksiskaan suuresta määrästä ihmisiä ja koiria. Siinä mun vieressä se istuskeli ja olisi halunnut tehdä tuttavuutta muiden koiruuksien kanssa. Ennen kehään menoa harjoiteltiin muutaman kerran pöydällä ja se oli yhtä kamala kuin aina ennenkin. En antanut sen haitata ja mennä koiran säälimiseen vaan reippaasti siinä seistiin ja namia suuhun.

Odottelua...

Kun päästiin odotusten jälkeen kehään Windy oli ihan super! Ei olisi uskonut, että ensimmäistä kertaa koiran kanssa oltiin kehässä. Pöydällä olokin sujui ihan jees, vaikka kovasti näytti Windyä jänskättävän. Tuomari oli tosi mukava ja kertoi pieniä vinkejä pöydällä treenaamiseen. Saatiin myös kuulla siitä, kun Windyn katsekontaki (namiin... xD ) on sen verran voimakas, että pään kääntyessä etujalat menee vähän miten sattuu. Tämä pitäisi saada kitkettyä vielä pois. Punainen nauha lopulta saatiin ja olin niin tyytyväinen pikku mieheen! Kun mentiin vielä punaisten kehään niin sieltä tuomari katsoi, kun seisotimme koiria, ja keräsi parhaimmat keskelle jatkoon. Tässä vaiheessa sitten tipahdimme joukosta.

Hieman yllätyksenä sain myös toisen koiran esitettäväkseni. Serkkuni koira Kunkku oli ilmoitettu ja multa sitten kysyttiin haluisinko esittää senkin. Tottakai suostuin. Kunkun kanssa ei olla koskaan käyty missään mätsäreissä tai muussa vastaavassa. Siinä sitten tyhjässä kehässä harjoittelin hetken aikaa ja käväistiin pöydälläkin. Kun päästiin kehään, Kunkkukin oli ihan super! Se on aikas läheisriippuvainen koira, mutta ei sanonut mitään vaikka nappasinkin sen serkkuni kainalosta ja eikun menoksi. Se on myös hieman arka miehiä kohtaan, mutta ei välittänyt yhtään siitä, että tuomari käpälöi joka paikan ja työnsi naamansa melkein koiraan kiinni. Saatiin loppuen lopuksi sininen nauha, mutta tyytyväisiä ollaan!

Tein vielä video koosteen, ja toivon että tykkäätte. Iso kiitos Jaanalle, kun jaksoi ottaa videoita! :) Tästä pääsette videoon.