Mutta siinä matkalla... Mitä lähemmäs määränpäätä tultiin sitä synkemmäksi pilvet muuttuivat. Ja kyllähän sitä vettä pian jo tulikin, kuin saavista kaatamalla. Perille päästiin, mutta sade ei hellittänyt. Hepat ei onneksi ollut moksiskaan, vaikka oli ihan kaikki paikat litimärkinä.
Sitten sinne verkkaan. Ensin siis hieman keventelyä ja taivuttelua, jonka jälkeen rupesin jo työstämään sitä laukkaa. Laukka pätkät sujui ihan hyvin ja Kille tuntui tosi hyvältä. Otin molempiin suuntiin ympyröitä ja poni pysyi rauhallisena. Kuitenkin laukkojen jälkeen ravipätkät eivät sujuneetkaan, kuin ajattelin vaan Kille oli hieman jännittynyt ja valmiina nostamaan laukkaa. Ravi kuitenkin parani kokoajan. Tein vielä pysähdyksiä ja paljon siirtymisiä, jotta saisin Killen kuulolle. Loppupuolella se tuntui tosi kivalle ja oli miellyttävä ratsastaa.
 |
| Kuva verkasta |
Sítten radalle.. Kille tuntui heti alusta alkaen tosi hyvältä! Se oli kulki nätisti ja rehellisesti muodossa, sekä takapää toimi hyvin. Oon tosi tyytyväinen meijän rataan. Kille ei kyttäillyt mörköjä, eikä yrittänyt temppuilla mitään. Laukatkin sujui ihanasti, lukuun ottamatta sitä vasempaa, joka on Killelle hieman vaikeampi suunta. Siinä se nosti oikean laukan, mutta kompastui ja vaihtoi tämän jälkeen oikeaan laukkaan. Onneksi sain korjattua, mutta 4 sieltä rapsahti.
Omana tavoitteenani oli siis, että rata päästäisiin läpi hyväksytyin prosentein, koska viime kisat.. no niin.. saimme prosenteiksi 47... Tuomarina oli siis Marita Thönroth, niinkuin tänäänkin. Noo hieman taisin yllättyä, kun paperia aloin lukemaan. Aiellä toljotti 120,5 pistettä eli 60,25%. Rata meni siis hieman yli odotustenkin, mutta mikäs siinä, kivahan se on lukea sellaista paperia, joka näyttää hyvälle :)
Pari kuvaa vielä radasta.. Ja kuvista iso kiitos Anna Karppiselle!
Huomenna olisi tarkoitus mennä Killen kanssa tunnille ja sitten tiistaina onkin vuorossa hyppäämistä. Saas nähdä kuinka hurjaksi poni villiintyy ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti